| Ammatti | Geneetikko |
| Kuuluisa rooli | Fysiologian tai lääketieteen Nobelin palkinto 2022 |
| Fyysiset tilastot ja paljon muuta | |
| Korkeus (n.) | senttimetreissä -187 cm metreissä - 1,87 m jaloissa & tuumissa - 6' 2' |
| Silmien väri | Ash Blondi |
| Hiusten väri | Hazel Green |
| Ura | |
| Palkinnot, kunnianosoitukset, saavutukset | • Saksan tiedesäätiön Leibniz-palkinto (1992) • Sai Zürichin yliopiston kunniatohtorin arvon (1992) • Max Delbrück -mitali Berliinissä (1998) • Helsingin yliopiston kunniatohtori (2000) • Upsala Medical Societyn Olof Rudbeck -palkinto (2000) • Leipzigin tiedepalkinto (2003) • Ernst Schering -säätiön Ernst Schering -palkinto (2003) • Sveitsin Louis-Jeantet-säätiön Louis Jeantet -palkinto lääketieteen alalla (2005) • Würzburgin yliopiston Virchow-mitali (2005) • Mainittu Timen 100 vaikutusvaltaisimman ihmisen listalla (2007) • Viron tasavallan Maarian ristin ritarikunta (2008) • Dragutin Gorjanović Kramberger, Kroatian antropologinen seura (2008) • Saksan hallituksen Pour le Mérite (2008) • Sai kunniatohtorin tutkinnon Tukholman kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta (2008) • Tulevaisuuden säätiön Kistler-palkinto (2009) • Theodor Bücher -mitali, Federation of European Biochemical Societies (2010) • American Association for the Advancement of Science (AAAS) Newcomb-Cleveland-palkinto (2011) • Saksan kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen yhdistyksen (DGKL) biokemiallisen analyysin palkinto (2011) • H.M. Ruotsin hallituksen kuninkaanmitali (2012) • Sai lääketieteen kunniatohtorin arvon Tukholman Karolinska-instituutista (2012) • Yalen yliopiston Gruber-säätiön Gruber Genetics -palkinto (2013) • Venäjän tiedeakatemian Lomonosovin suuri kultamitali (2015) • Sai kunniatohtorin arvosanan Venäjän tiedeakatemiasta (2015) • Keio-yliopiston Keio Medical Science -palkinto (2016) • NOMIS Distinguished Scientist -palkinto Sveitsissä (2017) • Nakasone-palkinto (2018) • Asturian prinsessa -palkinto teknisestä ja tieteellisestä tutkimuksesta (2018) • Körber European Science Prize (2018) • Nierenberg-palkinto (2018) • Wiley-palkinto biolääketieteen tieteissä Yhdysvalloissa (2019) • Sai kunniatohtorin arvon Okinawa Institute of Science and Technologysta (2019) • Lontoon Linnean Societyn Darwin-Wallace-mitali (2019) • Japanin hallituksen myöntämä Japan-palkinto (2020)  • Sai kunniatohtorin arvon Yalen yliopistosta (2020) • Massry Prize (2021) • Prix International Fyssen (2021) • Fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinto (2022) |
| Henkilökohtainen elämä | |
| Syntymäaika | 20. huhtikuuta 1955 (keskiviikko) |
| Ikä (vuodesta 2022) | 67 vuotta |
| Syntymäpaikka | Stockholm, Sweden |
| Horoskooppi-merkki | Oinas |
| Kansallisuus | Ruotsin kieli |
| Kotikaupunki | Stockholm, Sweden |
| Koulu | Ruotsin asevoimien tulkkikoulu |
| Yliopisto/yliopisto | Uppsalan yliopisto |
| Koulutuksellinen pätevyys | Tohtori molekyylibiologiassa [1] Max Planck -instituutti |
| Suhteet ja paljon muuta | |
| Siviilisääty | Naimisissa |
| Avioliiton päivämäärä | Vuosi, 2008 |
| Perhe | |
| Vaimo/puoliso | Linda Vigilant (amerikkalainen geneetikko)  |
| Lapset | Are - 1 Tytär - 1 |
| Vanhemmat | Isä - Karl Sune Detlof Bergström (1982 Noble-palkinnon saanut biokemisti)  Äiti - Karin Pääbo (biochemist) merkintä: Svante Pääbon mukaan hänen vanhempansa olivat naimattomia, koska hänen isänsä oli jo naimisissa ja hän syntyi isänsä ja äitinsä välisestä avioliitosta. [kaksi] Svante Pääbon YouTube-haastattelu |
| Sisarukset | Veli - Rurik Reenstierna (velipuoli) |
Muutamia vähemmän tunnettuja faktoja Svante Pääbosta
- Svante Pääbo on Ruotsissa syntynyt saksalainen tiedemies ja geneetikko. Hän nousi parrasvaloihin 3.10.2022 voitettuaan Noble-palkinnon fysiologian tai lääketieteen tutkimustyöstään.
- Svante Pääbo työskenteli opettajana ja osa-aikaisena tutkijana vuonna 1979 Kalifornian yliopistossa.
- Vuonna 1980 hän jätti Kalifornian yliopiston ja palasi Ruotsiin suorittaakseen tohtorintutkintoa molekyylibiologiasta Uppsalan yliopistossa.
- Valmistuttuaan tohtorintutkinnon vuonna 1986 Svante Pääbo kirjoitti useita tutkimuspapereita, joissa hän yritti luoda yhteisen yhteyden Homo Sapiensin (nykyajan ihmisen) geneettisen rakenteen ja useiden erilaisten muinaisten ihmistyyppien välille.
- Raporttien mukaan tutkijat ovat lainanneet yli 75 tutkimusartikkelissaan hänen vuonna 1986 julkaistua tieteellistä aikakauslehteään 'Molekulaariset geneettiset tutkimukset muinaisista ihmisjäännöksistä'.
- Vuonna 1986 hän matkusti Sveitsiin, jossa hän suoritti tohtorintutkinnon molekyylibiologiassa ja julkaisi useita tutkimuspapereita, kuten 'Molekulaariset geneettiset menetelmät arkeologiassa – mahdollisuus', 'Onko allograftin hylkiminen vihje mekanismista, joka edistää MHC-polymorfismia?' ja 'Lyhyt sekvenssi COOH-päässä tekee adenoviruksen kalvoglykoproteiinista endoplasmisen retikulumin asukkaan.'
- Suoritettuaan tohtorintutkinnon vuonna 1987, Svante työskenteli muutaman kuukauden tutkijana Lontoon Imperial Cancer Research Fundissa.
- Erottuaan Imperial Cancer Research Fundista vuonna 1987 Svante aloitti toisen tohtorintutkinnon DNA-tutkimuksessa Kalifornian yliopiston biokemian laitoksella.
- Vuonna 1990 hän liittyi Uppsalan yliopistoon, jossa hän opetti lääketieteellistä genetiikkaa. Muutaman vuoden kuluttua hän jätti Uppsalan yliopiston ja muutti Saksaan, missä hän työskenteli Münchenin yliopistossa vuoteen 1997 asti.
- Vuonna 1997 lähdettyään Münchenin yliopistosta Svante aloitti työskentelyn Max Planck Institute for Evolutionary Anthropologyssa, missä hän perusti evoluutiobiologian laitoksen ja ryhtyi laitoksen johtajaksi.
- Vuonna 1997 työskennellessään evoluutiobiologian osaston johtajana Svante ja hänen tiiminsä onnistuivat erottamaan DNA:n 10 000 vuotta vanhasta neandertalin ruumiista (ihmislaji, joka eli noin 60 000 vuotta sitten). Kerrotaan, että osastolle oli haastava tehtävä erottaa DNA neandertalilaisesta kontaminoimatta DNA-näytteitä. Puhuessaan DNA:n erottamisesta Svante sanoi,
Ala koki vallankumouksen niin sanotun seuraavan sukupolven sekvensointitekniikan ilmaantumisen myötä. Kun organismi kuolee, sen soluissa oleva DNA alkaa hajota – ajan myötä se hajoaa yhä pienemmiksi paloiksi ja kerääntyy muita vaurioita. Se saastutetaan myös laajemmasta ympäristöstä peräisin olevalla valtavilla määrillä mikrobi-DNA:ta. Uusia sekvensointikoneita voitaisiin käyttää ihmisen geneettisen materiaalin eristämiseen bakteeri-DNA:sta ja sitten ompelemaan pienet fragmentit yhteen luettavaksi sekvenssiksi.
- Vuoden 2002 tutkimusjulkaisussaan 'FOXP2:n, puheeseen ja kieleen liittyvän geenin molekyylievoluutio' Svante käsitteli lyhyesti erityyppisiä mutaatioita, joita tapahtuu ihmisen FOXP2-geenissä ja kuinka se johtaa lapsiin puhumiseen ja kielenoppimiseen liittyvien häiriöiden kehittymiseen. .
- Svante ilmoitti vuonna 2002, että hänen johtamansa evoluutiobiologian laitos yrittäisi rakentaa sukupuuttoon kuolleiden neandertalilaisten koko geneettisen rakenteen, ja yli kolmen miljardin DNA-parin onnistuneen sekvensoinnin jälkeen evoluutiobiologian laitos esitteli ensimmäisen valmistetun vaiheen. Neandertalin DNA-sekvensointi vuonna 2003 American Association for the Advancement of Science (AAAS) vuosikokouksessa Chicagossa, Yhdysvalloissa. Svanten mukaan DNA-pariutumisen tarkoituksena oli todistaa korrelaatio muinaisten neandertalilaisten ja nykyajan ihmisen eli Homo Sapiensin välillä. Puhuessaan siitä hän sanoi:
Tämä on ensimmäinen kerta, kun sukupuuttoon kuolleen organismin koko genomi on sekvensoitu. Nyt täydellisemmän genomin tutkiminen antaa tutkijoille mahdollisuuden tutkia neandertalilaisten suhdetta nykyihmiseen enemmän kuin koskaan ennen. Sekvenssin alustava analyysi viittaa siihen, että neandertalilaiset antoivat vain vähän, jos ollenkaan, geenejä ihmisille sukusiitoksen kautta. Ei kuitenkaan ole positiivista näyttöä siitä, että se tapahtui ollenkaan.'
- Vuonna 2008 Svanten osasto Max Planck -instituutissa kaivoi toisen muinaisen ihmislajin, Denisovanin, luurankojäännökset Siperiassa sijaitsevasta luolasta. Suoritettuaan jäänteiden perusteellisen tutkimuksen Svante ja hänen tiiminsä julkaisivat havaintonsa vuonna 2010 ja väittivät, että denisovanilla, jotka asuivat Skandinavian alueella Euroopassa, oli yhteinen genomirakenne Tiibetin tasangolla asuvien ylämaan asukkaiden kanssa.
- Svante Pääbon vuonna 2010 julkaiseman A Draft Sequence of Neandertal Genomin tutkimusartikkelin mukaan neandertalilaiset ja Homo Sapiens eivät vain eläneet yhdessä vaan myös risteytyivät keskenään, erityisesti Aasian nykyajan Lähi-idän osissa. Svante sanoi haastattelussa siitä puhuessaan,
Tämän täydellinen ymmärtäminen on todella vaiheittainen prosessi. Olemme tehneet täällä todella tärkeän askeleen eteenpäin. Voimme sanoa tarkalleen mitä muutoksia viime aikoina tapahtui erittäin korkealla resoluutiolla. Tämä on vasta alkua ihmisen ainutlaatuisuuden tutkimiselle, joka on nyt mahdollista. Neandertalin genomi viittaa vahvasti siihen, että nuo geenit eivät ole kadonneet ja että monilla meistä Afrikan ulkopuolella on jonkin verran neandertalilaista perintöä.'
atif aslam korkeus jaloissa
- Vuonna 2011 kansainvälinen talk show TEDx kutsui Svante Pääbon pitämään puheen ihmisen genomin rakenteesta.
Svante Pääbo pitämässä puhetta talk showssa TEDx
- Svante kirjoitti kirjan nimeltä Neanderthal Man: In Search of Lost Genomes, joka julkaistiin vuonna 2014.
Svante Pääbon kirjan Neandertal Man kansisivu
- Svanten vuonna 2020 julkaiseman tieteellisen lehden mukaan COVID-19:stä vakavasti kärsineiden ja neandertalilaisten välillä on suora yhteys. Svante väitti tutkimuksessaan, että ne Homo Sapiens, jotka ovat perineet 'kromosomin 3' neandertalilaisilta esi-isiltaan, kärsivät todennäköisemmin vakavasti koronaviruksesta kuin ne, jotka eivät ole perineet. Puhuessaan siitä hän sanoi:
On hämmästyttävää, että neandertalilaisten geneettisellä perinnöllä on niin traagisia seurauksia nykyisen pandemian aikana. Variantit tulivat nykyihmisen esi-isille noin 60 000 vuotta sitten. Tunnistettu geneettinen alue on hyvin pitkä, kattaa 49,4 tuhatta emäsparia, ja variantit, jotka aiheuttavat suuremman riskin vakavalle COVID-19-taudille, liittyvät vahvasti toisiinsa.
Svante Pääbo poseeraa valokuvassa neandertalilaisen kallon kanssa
- Ruotsin Karolinska Institutet myönsi Noble Prize -palkinnon Svante Pääbolle 3.10.2022 hänen panoksestaan sukupuuttoon kuolleiden hominiinien genomien ja ihmisen evoluution alalla. Puhuessaan Noble-palkinnon voittamisesta Svante sanoi,
Olin juuri syömässä viimeistä kahvia ja olin juuri lähdössä hakemaan tyttäreni lastenhoitajan luota, kun sain puhelun Ruotsista. Aluksi luulin, että puhelu tuli Ruotsista, joten sen täytyy koskea pienen kesämökin ylläpitoa siellä. Mutta sitten, kun kuulin uutisen voitostani jalopalkinnon, olin niin iloinen, koska en ollut ollenkaan odottanut tällaista kutsua.'
- Svanten mukaan hän oli alun perin kiinnostunut egyptologiasta, mutta jätti sen jatkaakseen lääketieteen uraa. Puhuessaan siitä hän sanoi:
Luulen, että minulla oli aivan liian romanttinen käsitys egyptologiasta. Luulin, että kyse olisi muumioiden ja pyramidien löytämisestä, mutta ainakin Uppsalassa se oli melko kielellisesti suuntautunutta. Sen sijaan, että olisin etsinyt Egyptin autiomaasta kadonneita hautoja, vietin suuren osan ajastani etsimään kirjastosta kirjoja hieroglyfien ja koptin kielen kielioppista.
- Tiedemiehenä Svante Pääbo on ollut jäsenenä useissa tieteellisissä neuvottelukunnissa neuvostoissa, kuten Pyrosequencing AB, Foundation for Strategic Research, Ancient Biomolecules Initiative, Science & Engineering Research Council ja monissa muissa.
- Seksuaalisesta suuntautumisestaan puhuessaan Svante paljasti olevansa biseksuaali ja hänellä on ollut aiemmin monia tyttö- ja poikaystäviä. [3] Kansallinen lääketieteen kirjasto Puhuessaan siitä hän sanoi:
Elämäni aikana minulla on ollut myös monia tyttö- ja poikaystäviä. Aiemmin luulin olevani homo, mutta kun tapasin vaimoni Lindan, tajusin, ettei se ollut niin ja että olen biseksuaali.
- Svante käyttää alkoholia juhliessaan ystäviensä ja perheensä kanssa.
anjana om kashyap aviomies
Svante Pääbo kädessään lasi samppanjaa
